Varhaisen tuen mallin tarkoitus

Esihenkilön ja henkilöstön työväline, jonka avulla ratkaistaan työsuoritusta tai työkykyä uhkaavia tekijöitä tai tilanteita.

Tavoitteena on edistää esihenkilön ja työntekijän välistä keskustelua heti, kun työkyvyn heikkenemisestä tai sen uhista havaitaan ensimmäisiä merkkejä. 

Mallin avulla pyritään tunnistamaan työkykyä vaarantavat tekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukemaan työntekijää työssä selviytymisessä.

Keskeisenä päämääränä on työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen.

Tämä voi edellyttää toimenpiteitä, jotka kohdistuvat joko työntekijään, itse työhön, työyhteisöön tai työympäristöön.

Huolen tunnistaminen

Varhaisen tuen mallia sovelletaan aina, kun herää huoli työntekijän työkyvystä tai hyvinvoinnista. 

Seuraavissa tilanteissa varhaisen tuen tarve korostuu ja on syytä toteuttaa työhyvinvointikeskustelu:

• Työajan hallinta: Ylimääräiset tai vähentyneet työtunnit, työpäivien pidentyminen tai lyheneminen sekä toistuvat myöhästymiset.
• Työsuorituksen heikkeneminen: Sovittujen tehtävien laiminlyönti, tehtävien viivästyminen, työn laadun laskeminen tai virheiden lisääntyminen.
• Käytöksen muutokset: Vetäytyminen, lisääntynyt negatiivisuus, epäasiallinen käytös tai välinpitämättömyys.
• Työyhteisön konfliktit: Erimielisyydet, ristiriidat tai epäterve kilpailu työyhteisössä.
• Epäily päihteiden tai lääkkeiden ongelmakäytöstä.
• Sairauspoissaolot: toistuvat, lyhyet tai pitkät poissaolot, sairauspoissaolojen raja-arvojen ylittyminen
• Häirintä tai syrjintä: Jos joku työpaikalla kokee tulevansa häirityksi tai syrjityksi.
• Turvallisuusriskit: Työpaikalla havaitaan terveyttä tai turvallisuutta uhkaava riski.

Keskusteluun valmistautuminen

Hyvä valmistautuminen on avain onnistumiseen haastavissa keskusteluissa.

 Tavoite

Pohdi, miksi haluat ottaa asian puheeksi ja miksi se on tärkeää. Aseta selkeä tavoite keskustelulle – mitä haluat saavuttaa?

 Faktat

Mikä työntekijän tilanteessa huolestuttaa ja miksi keskustelu on tärkeää? Listaa keskusteltavat asiat etukäteen. Kirjaa ylös konkreettiset havainnot ja faktat.

 Tunteiden jäsentely

Pohdi omaa asennettasi. Mitä ajatuksia ja uskomuksia tilanne sinussa herättää?
Asetu työntekijän asemaan ja pohdi mahdollisia reaktioita.
Pidä keskustelun tavoitteena tilanteen ratkaiseminen tai selkeyttäminen. Tämä luo hyvät edellytykset rakentavalle vuorovaikutukselle.

 Aika, paikka ja asenne

Pohdi, miten voit tuoda esiin huolesi tavalla, joka ei tunnu moitteilta. Muista mainita myös positiivisia asioita.
Varaa keskustelulle rauhallinen paikka ja aika, ilman häiriöitä.
Rauhoita itsesi ennen keskustelua. Keskustele rauhallisesti ja avoimin mielin.

Työhyvinvointikeskustelun pelisäännöt

Työhyvinvointikeskuste-lussa sovitaan yhdessä keinoista, jotka tukevat työntekijän suoriutumista.
Keskustelun tavoitteena on yhdessä työntekijän kanssa etsiä keinoja, joilla työpaikalla voidaan vähentää työkyvyttömyyden uhkaa ja sairastelua.

Keskustelun painopiste on siinä, miten edetään eteenpäin ja löydetään paras mahdollinen tuki työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi.
Henkilö ei saa kokea olevansa syytettynä.

Keskustelut on tärkeää dokumentoida, jotta varmistetaan yhteisymmärrys siitä, että osapuolet ovat "yhteisellä kartalla".
Dokumentointi mahdollistaa sovittujen jatkotoimenpiteiden seurannan ja niille asetettujen aikataulujen noudattamisen.

Mikäli sovitaan toimenpiteistä, jotka vaikuttavat muihin työtovereihin, tulee esihenkilön ja työntekijän yhdessä päättää, mitä, miksi ja kenelle tilanteesta tiedotetaan.
Kaikki keskustelut työkykyasioista ovat aina luottamuksellisia.

Vinkkejä esihenkilölle rakentavaan keskusteluun

Tavoitteena on sujuva yhteistyö

• Puhu arvostavasti ja selkeästi: "olen huolissani sinun työssä jaksamisestasi..."
• Kysy kysymyksiä sen sijaan, että tulkitsisit vastauksia.
• Rohkaise ja kannusta työntekijää kertomaan omista näkemyksistään.
• Keskity työhön liittyviin aiheisiin, tosiasioihin ja havaintoihin. Vältä syytöksiä.
• Tarjoa aitoa tukea ja apua tilanteen mukaan.

Mitä ratkaisuksi työkyvyn tukemiseen?

Erilaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi:

• Työjärjestelyt: ergonomia ja työvälineet
• Perehdytys, työnohjaus, mentorointi
• Työaikajärjestelyt
• Työkierto, urasuunnittelu, tehtävien vaihto
• Ammatillinen lisäkoulutus
• Henkilökohtaiset ratkaisut: osa-aikatyö, opintovapaa, vuorotteluvapaa
• Työterveyshuollon tutkimukset, hoito ja kuntoutukseen ohjaaminen
• Ammatillinen kuntoutus: työkokeilu, uudelleenkoulutus
• Osaeläkeratkaisut
• Työyhteisöselvitykset ja jatkotoimenpiteet

Tehostettu tuki ja työterveysneuvottelun järjestäminen

Tehostettua tukea voidaan tarvita, jos työyksikön omat keinot eivät riitä työntekijän työssä jatkamisen tukemisessa.

Tehostettu tuki on ratkaisujen hakua työkyvyn heiketessä. Työntekijän työkyky on yleensä tässä tilanteessa alentunut jo niin, ettei hän pysty suoriutumaan kaikista työtehtävistään ja hänelle on alkanut kertyä sairaslomia.

• Tehostettu tuki käynnistyy yhteisellä työterveysneuvottelulla, johon kutsutaan työntekijän lisäksi esihenkilö ja/tai henkilöstöpäällikkö sekä työterveyshuolto. Työntekijällä on halutessaan oikeus pyytää neuvotteluun henkilöstön edustaja (esim. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu) tai muu haluamansa henkilö.

• Neuvottelussa kartoitetaan työntekijän työkyvyn tilannetta sekä pohditaan mahdollisuuksia työkyvyn turvaamiseen ja sovitaan miten edetään. Työkyvyn tukemisen keinoja löytyy kuvattuna edeltävällä dialla.

• Mikäli työkyvyn heikkeneminen näyttää selkeästi johtuvan epäselvästä terveydellisestä syystä, esihenkilö ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon terveystarkastukseen tarkempaa terveydentilan selvittelyä varten.

• Esihenkilöllä on myös oikeus tarvittaessa pyytää työterveyshuollolta työntekijän työkykyarviota, josta työntekijä ei voi kieltäytyä. Työterveyslääkäri antaa selvitysten perusteella lausunnon, jossa hän arvioi, onko työntekijä työkykyinen, rajoitetusti työkykyinen vai työkyvytön. Lausunto työkyvyn arvioinnista annetaan työntekijälle, joka toimittaa tämän eteenpäin esihenkilölle.

• Terveystarkastuksen tai työkykyarvion jälkeen järjestetään yhteisneuvottelu, jossa keskustellaan työkyvyn tukemisen keinoista ja mahdollisista toimenpidesuosituksist

Varhaisen tuen mallin eteneminen

Dokumentointi

Varhaisen tuen prosessin dokumentoinnin avulla mahdollistetaan työntekijän tilanteen kokonaisvaltainen seuranta, tehdään toimenpiteiden arviointia sekä varmistetaan tukitoimien jatkuvuus.

Henkilöstöpäällikkö säilyttää dokumentteja xx vuotta.

Viralliset ohjeet ja dokumentit ovat käytettävissäsi kunnan työntekijöiden intranetissä.

Linkit lomakkeisiin:

Varhaisen tuen toimintamalli (PDF)

Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista

Neuvottelumuistio työkyvyn tuen tarpeesta

Ilmoitus työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon / esimies täyttää

---

Navigointi

Takaisin työkalupakin valikkoon ↺

seuraava→