Siirry sisältöön
 
Jokioinen
 

Prekkajakku

Kuka oli Prekkajakku?

Nimi lienee lyhennys prenikkajakusta ja viittaa kunniamerkkeihin. Se oli kansan antama nimitys maaherra Ernst Gustaf von Willebrandille joka osti Jokioisten kartanon vuonna 1791 hoidettuaan kartanon isännyyttä jo vuosia sitä ennen.

Jokioisten historia on pitkälti Jokioisten kartanon historiaa. Omistajina olivat myöhemmin monet tunnetut suvut kuten Flemingit , Kruusit , Reuterholm ja Mannerheimit, mutta maaherra, kenraalimajuri von Willebrand jäi historiaan Jokioisten kartanoiden merkittävimpänä kartanonherrana.

Hän oli tarmokas ja aikaansaapa henkilö, joka edeltäjistään poiketen myös asui Jokioisilla ja jonka työn jäljet ovat edelleen nähtävänä ja käytössä.

Maaherra von Willebrandista Jokioisten kartano sai omistajan, joka aloitti Jokioisten teollistamisen ja teki nopeasti Jokioisista yhden Hämeen merkittävimmistä teollisuuspaikkakunnista.

Kartanon alueella toimi tiilitehdas, panimo ja viinanpolttimo. Maaherra perusti kankirautapajan, verkatehtaan, vanuttamon ja sahoja. Kenraaliksi ylennetty von Willebrand kykeni hankkimaan armeijan tilauksia itselleen ja kateelliset säätyveljet arvelivat kenraalin käyttävän virka-asemaansa ja tuttavuussuhteitaan omaksi hyödykseen. Hän kävi Suomen sodan aikana kauppaa venäläisten miehittäjien kanssa ja sotilaat ilmeisesti tekivät näistä viljakaupoista laulun, josta ilmenee kenraalin taipumus asettaa oma hyöty kaiken muun edelle.

”Kyllä Prekka-Jakku tiesi,
kun myllyn rakensi,
että Ryssä Turkuun tuli
ja jauhoja tarvitsi”

harmaanvalkoinen kuva Willebrandista.

Maaherra Willebrand kehitti maanviljelystä ja karjanhoitoa, 1790-luvun lopulla valmistui kartanoon tiilinen Suomen ensimmäinen parsinavetta. Kartanon uuden päärakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1794. Tämä 30 huoneen rapattu tiilirakennus on varhaisin uusklassisen kartanotyylin edustaja Suomessa ja aikanaan se oli Suomen toiseksi suurin rakennus.

Willebrandin aikana Jokioisten kartano oli lähiseutujen runsaan säätyläisväestön suosima vierailukohde ja myös Ruotsin kuningas Suomessa käydessään yöpyi Jokioisten kartanossa. Kenraalin kädenjälki näkyi kaikkialla, kenraalitar vastasi itse taloudesta. Elämäntapa oli vaatimaton, päivälliselläkin oli vain neljä ruokalajia, mutta kun tuli vieraita, kestitys oli erinomaista. Kartano ja ympäröivä puisto olivat täynnä elämää. Aurora Karamsin sisarineen vietti kesiä Jokioisilla, sillä Vendla-rouva oli hänen isoäitinsä.

Vuodet 1808-1809 olivat eräs Jokioisten historian monista käännekohdista.

Suomi irrotettiin Ruotsin yhteydestä ja liitettiin autonomisena suuriruhtinasmaana Venäjään. Vuosi 1809 päättyi myös kenraali Ernst Gustaf von Willebrandin kuolemaan 58-vuotiaana kesken monien suunnitelmiensa. Puoliso Vendla hoiti kartanoa hänen jälkeensä kuolemaansa asti vuoteen 1820 ja hänen jälkeensä tila myytiin kahdelle vävylle.

Kenraali E.G. von Willebrandin persoonasta on monia ja ristiriitaisia käsityksiä. Monet pitivät häntä häikäilemättömänä ja viekkaana oman hyödyn tavoittelijana, kovana liikemiehenä. Hän verotti ankarasti torppareita ja lampuoteja. Talonpojat käräjöivät mielestään aiheettomista verorästeistä, mutta kenraali määräsi kovia vastaiskuja käräjöintiin. Merkkejä alustalaisiin kohdistuneesta huolenpidosta ei von Willebrandin ajalta juuri tunneta ja hänen ajastaan on kansalla monia tarinoita.

Kokonaan toisenlainen käsitys kenraalista oli niillä kartanossa vierailleilla, jotka ovat maininneet, että kenraali oli käytökseltään kohtelias, miellyttävä ja vaatimaton sekä vapaa varsinkin silloin kun naisväkeä ei ollut paikalla. Kenraalin viisautta ja tarmoa ihailtiin..

Kenraali ja rouva von Willebrand on haudattu kartanon puistometsään kenraalin itsensä eläessään valitsemaan paikkaan. Hänen kerrotaan sanoneen, että ollessaan päiväkävelyllä siinä kohtaa ”tulee aina niin levollinen olo”.

Tarmokas Prekkajakku oli aikaansa edellä ja osasi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti katsoa tulevaisuuteen.

Kirj. Laila Liski

Lähteet

Lähdetiedostot: Jokioisten Historia, Museoviraston selvitys

 
 

Lisätiedot

Jokioisten kunta
Keskuskatu 29 A
31600 Jokioinen

Kunnanvirasto avoinna
ma-pe klo 9.00-15.00

Virallinen sähköpostiosoite
jokioisten.kunta(at)jokioinen.fi

Henkilöhaku
(luottamushenkilöt ja henkilöstö)
Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)jokioinen.fi

Puhelin
044 901 7174 (ma - to, klo 9 -14)